Perspectives of oncology nurses on peer support for patients with cancer

Purpose: To understand the perspectives of oncology nurses on peer support for patients with cancer and the role of oncology nurses in its provision. Method: Thematic semi-structured interviews of 10 oncology nurses working in a single university hospital were conducted. The data were analysed using content analysis. Results: Oncology nurses thought that peer support promotes the psychosocial wellbeing of patients with cancer by increasing their social contact and strengthening their emotional resources. In their daily work, oncology nurses engaged in several activities that promote the interactions between patients with cancer and informal forms of peer support. However, directing patients with cancer to formal peer support services outside specialised health care was not an established practice. Oncology nurses expressed several concerns about the availability of support and the coping ability of peer supporters and expressed scepticism about the reliability of information shared in peer support groups. Conclusions: The awareness of oncology nurses regarding formal peer support services appears rather limited. This knowledge gap should be reduced, such as through closer collaboration between hospitals and third sector cancer organisations, which does not appear effective at present based on the results. In addition, patients with cancer should be systematically informed about peer support.Peer reviewe

Annual Reports of the Municipal Officers and Supervisor of Schools of the Town of Farmington, for the Year Ending February 18, 1889

Vertaisarvioit

Health-related quality of life in patients with prostate cancer and their spouses : Results from a longitudinal study

Purpose: The purpose of this study was to explore changes in HRQoL (health-related quality of life) and identify the associated factors in patients with prostate cancer and their spouses during the year following their diagnosis of prostate cancer. Methods: The longitudinal study design consisted of 179 patients and 166 spouses, using discretionary sampling, at five Finnish central hospitals. Participants completed a self-reported RAND-36-Item Health Survey at three time-points: time of diagnosis and 6 and 12 months later. Changes in HRQoL were analysed using descriptive statistics and non-parametric tests. Linear mixed-effects models were used to identify the factors associated with the changes in HRQoL in the patients and their spouses. Results: On average, the HRQoL of patients with prostate cancer changed in physical functioning (p = 0.015), emotional well-being (p = 0.029) and general health (p = 0.038) were statistically significant over the 12 month study period. In spouses, statistically significant changes in HRQoL were not observed. Interaction between the age of participants and changes in HRQoL were statistically significant. Conclusions: Findings in this study suggest that interventions aimed at improving the HRQoL of patients should support a few different dimensions of HRQoL for the patients themselves than for their spouses. Nurses should pay more attention to elderly couples.Peer reviewe

The marital relationship and health-related quality of life of prostate cancer patients and their spouses : A prospective, longitudinal study

Aims This study aims to measure any changes in the marital relationship during the first year after a diagnosis of prostate cancer, identify the demographic characteristics that influenced such changes, and measure changes related to health-related quality of life (HRQoL). Background Knowledge is limited on the impact of a diagnosis of prostate cancer on the marital relationship and HRQoL of patients and their spouses. Design A 1-year longitudinal study. Methods Data were collected from five Finnish hospitals between October 2013 and January 2017. Of the 350 recruited couples (N = 700), 179 patients and 166 spouses completed the Marital Questionnaire and the RAND 36-Item Health Survey 1 year after diagnosis. Results No major changes were found in the marital relationship during the follow-up period. The spouses reported statistically significant changes in their marital relationships, but the patients did not. Furthermore, changes in the marital relationship were not associated with the patients' HRQoL. Among spouses, emotional well-being was associated with changes in the marital relationship. Conclusion The marital relationship was relevant in terms of the spouses' HRQoL during the first year after a diagnosis of prostate cancer. Nurses and other healthcare providers should assess counselling and support provided to spouses individually.Peer reviewe

Sairaanhoitajien kokemuksia syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen toteuttamisen ongelmakohdista

Peer reviewe

Contents, Methods, and Outcomes of Adolescent Sexual Health Promotion in School Environments : A Scoping Review

ABSTRACT BACKGROUND Schools play a significant role in adolescent sexual health (SH) promotion. Although adolescents' SH has improved, growing challenges still exist in some areas. Previous studies have noted a lack of knowledge about SH promotion implementation in school environments. The purpose of this review is to describe the contents, methods, and outcomes of adolescent SH promotion in school environments. METHODS Three databases (Cinahl, ERIC, Medline) were searched for peer-reviewed articles published in 2011 to 2022, to identify SH promotion in school environments for adolescents aged 12 to 19 years old. After critical appraisal, inductive content analysis was conducted. RESULTS After screening, 25 studies from 8 countries were included. Sexually transmitted diseases and contraception were emphasized in the contents of the methods. Five SH promotion methods were identified: traditional, virtual, interactive, practical skills supporting, and creative. The outcomes were advancement in SH abilities, changes in sexual behavior, and the strengthening of sexual identity. CONCLUSIONS The contents mostly considered negative consequences of sexual behavior, whereas positive aspects were less discussed. Traditional methods were emphasized, yet positive outcomes were identified regardless of the method. SH promotion should aim to better support adolescents' sexual identity reinforcement.Peer reviewe

Syöpäpotilaiden psykososiaalinen tuki ja terveydenhuollon yhteistyö järjestöjen kanssa - erikoissairaanhoidon henkilöstön näkökulma

Vertaisarvioitu. English summaryPsykososiaalinen tuki ei ole vakiintunut osaksi syöpäpotilaan hoitoa useista terveyspoliittisista linjauksista huolimatta. Tutkimuksessa analysoidaan, kenen tehtäväksi erikoissairaanhoidon syövänhoidossa toimivat terveydenhuollon ammattilaiset hahmottavat psykososiaalisen tuen antamisen, kuinka potilaiden tukemista tulisi heidän mukaansa kehittää sekä millaiseksi he ymmärtävät järjestöjen roolin tuen antajina. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin syövänhoidossa työskenteleviltä terveydenhuollon ammattilaisilta (n=20). Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Syövänhoidossa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset pitivät psykososiaalisen tuen antamista tärkeänä, mutta tuen antamisen katsottiin vaativan erityistä ammattitaitoa ja nykyistä enemmän resursseja. Haastateltavien mielestä yliopistosairaalassa on vaadittavat tukipalvelut, mutta sairaalan sisällä työnjakoa ja tuen systemaattista tarjoamista tulisi kehittää. He toivoivat sairaalaan lisää henkilökuntaa, jonka työhön tuen tarjoaminen kuuluisi. Tällöin potilaiden tuen tarpeen kartoittaminen olisi automaattisesti osa diagnoosivaiheen hoitoa. Haastateltavat kuvasivat järjestöjen tarjoamaa tukea lisänä yliopistosairaalan tukipalveluihin. He korostivat, että järjestöjen tarjoaman tuen piiriin hakeutumisen tulisi perustua potilaan vapaaehtoisuuteen ja aktiivisuuteen. Haastatteluissa tuli esiin epäilyksiä järjestöyhteistyön tiivistämistä kohtaan. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä syöpäpotilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Terveydenhuollon ja järjestöjen välisten raja-aitojen madaltamiseksi tarvitaan lisää tietoa järjestöjen tarjoamista tukipalveluista. Erikoissairaanhoidon henkilöstölle tarvitaan selkeämpiä ohjeita potilaiden ohjaamisesta järjestöiden palveluiden piiriin. Näiden kahden tahon välistä koulutusta syöpäpotilaan psykososiaaliseen tukemiseen liittyen tulisi lisätä. Jatkossa järjestöissä työskentelevän henkilöstön näkemyksiä erikoissairaanhoidon ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä sekä syöpäpotilaiden psykososiaalisesta tuesta tulisi kartoittaa.Peer reviewe

”Nyt on kovat piipussa” – miesten kokemuksia penissyöpään sairastumisesta

Penissyöpä on harvinainen ja varsin tuntematon sairaus, jonka pääsääntöinen hoitomuoto on kirurginen hoito. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata miesten kokemuksia penissyöpään sairastumisesta, mitä Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu. Aineisto kerättiin vuonna 2019 yksilöhaastatteluilla ja kirjallisilla vastauksilla penissyöpään sairastuneilta, kirurgisesti hoidetuilta miehiltä (n=14). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Miesten voimavaroja sairaudesta selviytymisessä heikensivät ajatuksia kuormittavat tunteet, vakavan sairauden aiheuttama pelko, miehuuden menettämisen tunne, yksinjäämisen kokemus, huoli läheisten jaksamisesta sekä taloudelliset huolet. Miesten voimavaroja puolestaan tuki omien selviytymiskeinojen rakentuminen, puhumisen taito, läheisten tuki, usko tulevaisuuteen sekä sairauden hyväksyminen osana elämää. Hoidetuksi tulemisen tunnetta heikensi epäluottamusterveydenhuollon ammattilaisiin, tiedonpuute hoidon vaikutuksista sekä organisaatiokeskeinen toiminta. Hoidetuksi tulemisen tunnetta vahvisti turvallisuudentunne hoitoprosessista, rehellinen informaatio, osallisuus päätöksenteossa sekä merkityksellinen kohtaaminen

Hormonihoitoa saavien eturauhassyöpäpotilaiden kokemuksia liikuntainterventiosta : Pilottitutkimus

Peer reviewe

Teollisuuden päästödirektiivin (IED) voimaansaattaminen ja muita ympäristönsuojelulain kehittämisajatuksia

Teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi (2010/75/EU, IE-direktiivi) tulee voimaan 6.1.2011. IE-direktiivin myötä ympäristönsuojelulakia (YSL) on välttämätöntä uudistaa laaja-alaisesti. Direktiivin yksityiskohtaisen sääntely ja siitä johtuva kansallisen lainsäädännön uudistamistarve johtaa merkittäviin muutoksiin. IE-direktiivi korvaa myös eräät teollisia toimintoja koskevat erityisvaatimukset, joista aiemmin on säädetty omina toimialakohtaisina direktiiveinään. Tärkein muutos IE-direktiivissä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) koskeva muutos, kun BAT-vertailuasiakirjojen BAT-päätelmiin sisältyvät päästötasot tulevat sitoviksi. Raportissa on hahmoteltu IE-direktiivistä johtuvat muutokset nykyiseen ympäristönsuojelulainsäädäntöömme. IE-direktiivistä johtuvien muutosten tekemisen yhteydessä olisi käytännöllistä uudistaa YSL:ia laajemminkin sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti. Raportissa on hahmoteltu erilaisia, muuhun kuin IE-direktiiviin perustuvia YSL:n sisällöllisiä muutoksia – osa on pieniä sanamuodon tarkistuksia ja osa laajempia uudistuksia. Lisätiedot: Neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen, ympäristöministeriö, [email protected] Tohtorikoulutettava Eeva-Maija Puheloinen, Helsingin yliopisto,  [email protected]